© heikki haaksiluoto

	Herään sateeseen, kietoo verhoon harmaaseen 
	Nään jokaisen sen uuden kyyneleen

	Jään katsomaan, (kun) maailma itkee murheitaan
	Minä hymyilen ja jään pohtimaan.

	Miksei kaikilla nyt oo niin kuin mulla tässä on,
	Kovin rauhaton tää maailman meno on.

	Patiolle istumaan ja tupakkaa jään polttamaan
	Sade jalat kastaa ja se on ihanaa.

		Tää on kaunis aamu, niin kovin kaunis aamu
		Haamu huomisen ei saa otettaan.
		Tää on kaunis aamu, niin kovin kaunis aamu
		Kaapu eilisen sateeseen katoaa

	Vaimo käännähtää ja alas sen peitto valahtaa
	menen auttamaan, hän jatkaa uniaan.

	Lapsi huudahtaa, taas se näkee niitä uniaan
	Hieman tuhahtaa, on helppoo rakastaa.

	Menen keittiöön, laitan kahvin valumaan
	kuulen porinaa, jään tuoksuun oottamaan.

	Hieman itkettää, kuinka kaunista on tää
	Vähän hävettää, alas painuu mun pää

		Tää on kaunis aamu, niin kovin kaunis aamu
		Haamu huomisen ei saa otettaan.
		Tää on kaunis aamu, niin kovin kaunis aamu
		Kaapu eilisen sateeseen katoaa